Sami Lepistö Ajatuksia yhteiskunnallisista ilmiöistä.

VTVn Selvitys; Opettajat suosivat maahanmuuttajia arvostelussaan.

  • äidinkielen kouluarvosanat
    äidinkielen kouluarvosanat
  • matematiikan kouluarvosanat
    matematiikan kouluarvosanat
  • Todellinen osaaminen PISA testissä
    Todellinen osaaminen PISA testissä

Lueskelin läpi selvitystä ja huomasin erikoisen asian.
Lainaus suoraan selvityksestä;

"Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin."

Tässä vertailtiin maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten PISA tuloksia koulutodistuksen numeroihin. Käy ilmi että opettajat ovat räikeän puolueellisia arvostelussaan.

Ohessa muutama graafi joista voi nopeasti nähdä mistä on kyse. Kannattaa kuitenkin lukea koko raportti jotta saa paremman käsityksen tilanteesta.

Tälläinen toiminta on väärin ja omiaan lisäämään ihmisten vihaa ja ennakkoluuloja.

Suomen koulujärjestelmä on pitkään ollut yksi maailman parhaita. Nytkö se pitäisi muuttaa jotta se sopisi "paremmin" maahanmuuttajille? Erojen pitäisi kuulemma kaventua. Tarkoittaako se että kantasuomalaisten tulokset voivat huonontua, kunhan maahanmuuttajien paranevat? Koulujärjestelmämme on kehittynyt sellaiseksi että se toimii parhaiten suomalaiseen kulttuuriin ja mentaliteettiin, ja niin sen pitää ollakkin. Minkäänlaiselle puolueellisuudelle tai helläkätisemmälle arvostelulle ei ole sijaa. Opettajien toimintaan pitää puuttua jotta tämä syrjintä ja eriarvoistaminen saadaan loppumaan.

 

Lähde: https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Sami Vekkuli

Ei yllätä että media ei tästäkään ole mitään uutisoinut. Miten olisi jos roolit olisivat toisinpäin?

Esa Niemi

Kansainvälisyys tarkoittaa Suomelle edistyksellisyyden sijaan taantumista kansainvälisemmälle tasolle.

Suomi on ollut edelläkävijä ja esimerkki muille, mutta nyt Suomi haluaa ottaa askeleita taaksepäin.

Monikulturismi tarkoittaa sitä, että ihmisetkin jaetaan maahanmuuttajiin ja heillä on omat säännöt ja kantasuomalaisilla omat ja varsin tiukat. Tälläinen toiminta on lyhytnäköinen yritys pelastaa nykyinen maahanmuuttopolitiikka kritiikiltä, mutta se onkin suuri karhunpalvelus koko yhteiskunnalle sekä maahanmuuttajille, joita tulee ajatella holhottavina.

Sami Vekkuli

Täysin totta.
Suomi ei tosin ole ainoa maa jossa tätä "pehmeää rasismia" ja pienempien odotusten toimintatapaa harjoitetaan.

Ihmiskunta taantuu jos tälläinen tasapäistäminen jatkuu. Mitään eroja ei saisi olla. Kaikille pokaali jos vain vaivautuu paikalle. Aina ei edellytetä edes sitä.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"PISA 2012 -tutkimuksen oppilastietolomakkeessa selvitettiin kansallisesti
myös sitä, mikä oppilaan arvosana oli matematiikassa ja äidinkielessä viimeisimmässä
todistuksessa. Nämä tiedot olivat varsin puutteellisia lähinnä
sen vuoksi, että tätä tietoa kysyttiin ainoastaan kahdessa vastausvihkosessa
kolmesta. Tuloksia tulee sen vuoksi tulkita varovaisesti."

Blogistin tulkinta ei ole sitten yhtään 'varovainen', päinvastoin. Virhemarginaalit taitavat olla sen verran suuria.

Sami Vekkuli

Lihavoitu teksti blogissani on suoraan tutkimuksesta, kuten varmasti tiedät.
Tosiasioiden kiistäminen ei tee niistä epätosia. Jokaisessa tutkimuksessa on jonkinlainen virhemarginaali. Jos virhemarginaali olisi niin iso, että tulokset eivät olisi relevantteja, niin asiaa ei olisi edes sisällytetty raporttiin.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Tosiasioiden kiistäminen ei tee niistä epätosia."

Totta, esim. kun itse tutkijat varoittavat tekemästä liian voimakkaita tulkintoja tästä asiasta.

Samplattu koko oli pieni maahanmuuttajista, siitä vielä vain murto-osasta saatiin dataa arvosanoista, omien muistojen perusteella.

En vetäisi tästä hirveitä johtopäätöksiä kun kerta ollaan todettu (maailmalla ja Suomessa) tutkimuksissa että koulutus on erittäin tasa-arvoista.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #6

Koulutus onkin tasa-arvoista. Ongelma on siinä että tulokset eivät ole. Siksi niitä keinotekoisesti kaunistellaan.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #7

Tämä suuri "Opettajien salajuoniteoria" ei taida pitää vettä, kun siitä kerran on erittäin kiistanalaisia todisteita.

Miten tämä toimii käytännössä? Mitä etua opettajille siitä että antavat parempia arvosanoja maahanmuuttajille kuin kantaväestölle?

Salajuoniteoriasi kiinnostaa minua. Haluan tietää lisää.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #8

Ei minulla mitään "salajuoniteoriaa" ole. Mielipiteeni perustuu k.o tutkimukseen.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #9

Ai niin, se sama tutkimus joka varoitti tulkitsemasta tuloksia tästä asiasta varovaisesti.

Oletko mielestäsi tulkinnut asiat 'varovaisesti'?

Mielestäni päinvastainen on tapahtunut ja olet ruvennut vetelemään kaikenlaisia johtopäätöksiä siitä lisäksi...

Myös salajuoniteoriasi on huomionarvoista. Et siis itsekään keksi mitään motiivia opettajien antamille paremmille arvosanoille maahanmuuttajille.

En minäkään.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #12

En rupea spekuloimaan asioilla jos ei käytössä ole mitään faktatietoa.
Mistä minä tietäisin ihmisten motiiveista?
Tutkimus antoi faktatietoa jonkin verran, ei tietenkään aukotonta, mutta jotain johon perustaa mielipiteensä. Sinä taas kiistät tiedon paikkansapitävyyden ja perustat mielipiteesi omille tuntemuksillesi. Vai onko sinulla yhtään faktaa joka puoltaa näkemystäsi?

Se että tutkimuksessa kehoitetaan tulkitsemaan tuloksia varovaisesti ei tee niistä epärelevantteja. Minulla on enemmän pohjaa väitteilleni kuin sinulla.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #14

Olet siis vetänyt johtopäätöksen että opettajien arvosanat ovat parempia maahanmuuttajille kuin kantaväestölle.

Tämä on tietenkin kiistanalaista, mitään 'faktoja' ei olla esitelty, itsekin sanoit että se ei ole aukotonta.

Mutta voi olla monia syitä miksi arvosanat maahanmuuttajien keskuudessa eivät korreloi PISA-testin tulosten kanssa. Näin äkkiä keksin ainakin yhden. 1. sukupolven maahanmuuttajat eivät ole kokeneet suomalaista varhaiskoulutusta tai ala-astekoulutusta esim., mikä on maailman huippuluokkaa pelkästään eliittien opettajien takia (korkeakoulutuksen ansiosta). Varhaisen koulutuksen erot maiden välillä voivat esiintyä juuri PISA-testien tulosten ansiosta, koska normaalit arvosanat eivät ehkä heijasta tälläistä kansaivälisesti määriteltyä 'osaamista', joka voi kehittyä erilaisen opetuksen ansiosta menestyksekkäästi kantaväestön lapsissa, ja voi esiintyä jopa 2. sukupolven maahanmuuttajissa missä oppimiskulttuuri on opittu vanhemmilta.

Tässä asiassa itse ainakin haluaisin nähdä miten hyvin ylä-asteen arvosanat korreloivat PISA-testien tuloksien kannassa, kantaväestön kohdalle vertaa maahanmuuttajien kohdalla, ennenkuin voisin sanoa yhtään mitään siitä että opettajat päästävät mamut helpolla irti.

Jos edes nuo tulokset ovat yhtään luotettavia (mitä ne eivät mielestäni ole, eikä tutkijoiden omien sanojensa mukaan ole kuin 'varovaisesti' tulkittavia).

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #16

Syitä on varmasti monia. Mutta se ei poista tosiasiaa että erot ovat suuret todellisen osaamisen ja arvosanojen välillä. Pointtini on se, että opettajat käyttävät arvioinneissaan eri kriteerejä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kesken. Se ei ole oikein.

Kannattaa muuten lukea raportti uudelleen, siellä nimenomaan käsitellään ylä-asteen arvosanoja suhteessa PISA-tuloksiin. Kaikki graafit eivät mahdu tähän blogiin...

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #17

Jos yhtään tunnette peruskoulujen arkea niin useissa paikoissa saatetaan juurikin 9. luokan lopussa tulkita henkilön osaamista niin, että hänelle on hyödyllisempää siirtyä seuraavalle kouluasteelle - usein kuitenkin 10. luokalle - kuin jäädä jälkeen kertaamaan peruskoulua 9. luokalle. Tämä kuitenkin vaatii arvosteluteknisesti sellaisia arvosanoja(parempia kuin 4, tunnetaan myös nimellä säälivitonen), jotka "vapauttavat" oppilaan peruskoulusta.

Näin saatetaan tehdä riippumatta siitä, että onko henkilö mamu vai ei. Olettaisin kuitenkin, että esim. kielitaidon suhteen on paljon mamuja, jotka täyttävät nuo kriteerit.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #17

"Syitä on varmasti monia. Mutta se ei poista tosiasiaa että erot ovat suuret todellisen osaamisen ja arvosanojen välillä."

Tämä on oikein.

"Pointtini on se, että opettajat käyttävät arvioinneissaan eri kriteerejä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kesken. "

Tämä on väärin. Ei voi sanoa tätä tutkimusten tulosten perusteella spekuloimatta, eli siis on vain mielipiteesi. Tämä on pointtini.

"Kannattaa muuten lukea raportti uudelleen, siellä nimenomaan käsitellään ylä-asteen arvosanoja suhteessa PISA-tuloksiin. Kaikki graafit eivät mahdu tähän blogiin..."

Tarkoitin siis korkeiden kouluarvosanojen omaavilla opiskelijoiden tulosten korreloimista korkeisiin PISA-testi tuloksiin, ja päinvastoin. Kantaväestö vertaa maahanmuuttaja. Tämä kertoisi meille edes vähän siitä, että kuinka PISA-testi tulokset mahdollisesti eivät korreloi hyvien arvosanojen kanssa yhtä paljon kuin kantaväestöllä. Tästä voisi vetää johtopäätöksiä ja lisäselvityksiä siitä miten vanhempien varhaisoppimiskulttuuri vaikuttaa lapsien oppimiskulttuuriin, jopa 2. sukupolven maahanmuuttajilla.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #19

Olet siis samaa mieltä kanssani että arvosanat eivät kuvasta maahanmuutajien todellista osaamistasoa verrattuna kantasuomalaisiin. Samaan aikaan kritisoit johtopäätöstäni että opettajat käyttävät eri kriteerejä arvioinneissaan eri ryhmien välillä, sivuuttaen tosiseikan että arvosanat ovat pitkälti yhteneväisiä. Tässä on selkeä ristiriita.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #23

Nyt puhutaan siis kahdesta eri asiasta.

Voin hyvinkin olla samaa mieltä asian A kanssa, ja olla eri mieltä asian B kanssa, kanssasi.

Varsinkin jos asia B on johtopäätös perustuen puutteelliseen dataan ja isoihin virhemarginaaleihin, ja on ristiriidassa aiempien, jopa kansainvälisten, tutkimusten kanssa jonka mukaan suomalainen opetus on erittäin tasa-arvoista.

Totta voi olla sekin että aiemmat tutkimukset eivät 'kaapanneet' tarpeeksi monta maahanmuuttajaa datassaan, aiemmissa PISA-testeissä. Näin nyt leikitään sitä 'devil's advocate', Jaakko Häkkinen :)

Mutta tämä pitäisi sitten osoittaa oikeaksi.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #26

Tutkimuksen lopussa todetaan että;
"Erojen tilastollinen merkitsevyys 5 %:n riskitasolla"
Joten asialla A ei olekkaan niin suuria virhemarginaaleja kuin haluat antaa ymmärtää. Tosin toivoisin että tutkijat avaisivat menetelmiään hiukan enemmän jotta saisimme parempaa dataa ja tarkemman laskennallisen virhemarginaalin.

5% riskitasohan merkitsee että on 5% (5/100) todennäköisyys tehdä väärä johtopäätös datan perusteella. Tilastotieteessä tämä on hyväksyttävää, ikinä ei päästä 0% marginaaleihin.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #27

Yli tuhannen otos, joka mamuista tässä on (n=1 294), merkitsee 5 %:n merkitsevyystasolla ja normaalijakaumaoletuksella, että virhemarginaali on reippaasti alle 1/4 arvosanapistettä. Siis miinus tahi plus arvosanaan, jos arvosana on kokonaisluku.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #28

Kiitos selvennyksestä. Eli marginaali ei siis ole mitenkään merkittävä.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #28

"Yli tuhannen otos, joka mamuista tässä on (n=1 294), merkitsee 5 %:n merkitsevyystasolla ja normaalijakaumaoletuksella, että virhemarginaali on reippaasti alle 1/4 arvosanapistettä. Siis miinus tahi plus arvosanaan, jos arvosana on kokonaisluku."

JOS kaikki vastasivat, ja vastasivat oikein muististaan, sivuuttaen ynnä muut virheet asiasta. Oikeat luvut ovat eritelty 1. sukupolven maahanmuuttajiin ja 2.

"PISA 2012 -tutkimuksen oppilastietolomakkeessa selvitettiin kansallisesti
myös sitä, mikä oppilaan arvosana oli matematiikassa ja äidinkielessä viimeisimmässä
todistuksessa. Nämä tiedot olivat varsin puutteellisia lähinnä
sen vuoksi, että tätä tietoa kysyttiin ainoastaan kahdessa vastausvihkosessa
kolmesta. Tuloksia tulee sen vuoksi tulkita varovaisesti."

Edelleen, tutkijoiden omia sanoja. 'Tiedot varsin puutteellisia', 'Tuloksia tulee tulkita varovaisesti'.

Täys päinvastainen asia näköjään tapahtunut.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #31

Ok, puolita otoskoko 650:een ja oleta keskihajonta 2 (yliampuu mutta oleta), luottamusväli jää silti alle tuon plus/miinus 1/4 arvosanapistettä.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #35

Et nyt ymmärrä mistä puhutaan. Voi olla muitakin virheitä kuin vaan esittämäsi tilastollinen virhe. Mutta oletetaan että olet oikeassa ja muita virheitä ei ole. Tämähän tarkoittaa että jos lisätään nuo virhemarginaalit, niin maahanmuuttajat saavat huonompia kouluarvosanoja, ja tämä kumoaa tämän effektin. Vai onko ero liian pieni? Mikä on tarpeeksi suuri ero? Tiedätkö tähän vastausta? Jos ei, niin edelleen tarvitaan lisäselvityksiä, niinkuin mainitsin.

Blogistin väitös on että koska PISA-testien tulokset eivät korreloi maahanmuuttajien keskuudessa yhtä paljon kuin kantaväestön kouluarvosanojen kanssa, niin voidaan vetää johtopäätös että opettajat antavat parempia kouluarvosanoja maahanmuuttajille.

Kaikki muut syyt on sitten sivuutettu.

Esim. esittämäni tapa ensin osoittaa tämä effekti oikeaksi (korreloimalla hyvien arvosanojen omaavat hyviin PISA-tuloksiin, ja päinvastoin huonommilla) ja sitten miettimällä ja tutkimalla muita syitä, esim. vanhempien oppimiskulttuurin vaikutus asiaan PISA-testien tuloksissa.

Jos lapsen oppimiskulttuuriin varhaisessa elämässä vaikuttaa vanhempien oppimiskulttuuri, niin voidaan miettiä miten nämä eroavat toisistaan ja mitkä ovat keskiarvoiset erot oppimiskulttuureiden välillä. Esim. Kiinassa oppimiskulttuuri pohjautuu kertaukseen enemmän kuin täällä jne. Tämä voi auttaa matikan tuloksissa mutta ei lukutaidossa. Tulokset vihjaavatkin juuri tähän suuntaan.

Eli nyt on siis oletettu että ainoa oikea syy on opettajien antamat arvosanat.

Pointtini on että muitakin syitä voi hyvinkin olla, ja ei saa käyttää korrelaatio-kausaliteetti epälogiikkaa koska se on helppoa.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #39

Sinulla tunnetusti aina keulii, en vastaa samalla tavoin kuin sinä vaan totean, että jos matematiikan arvosanat olisivat linjassa PISA-tulosten kanssa, mamujen arvosanojen pitäisi olla kutosen kieppeillä. Eivät ole.

Ja valot päälle, virhemarginaali on alle |1/4| arvosanapisatettä. Tuonne kutosen kinthaalle ei millään virhemarginaalilla päästä, KOSKA otoskoko on riittävä.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #40

"matematiikan arvosanat olisivat linjassa PISA-tulosten kanssa, mamujen arvosanojen pitäisi olla kutosen kieppeillä. "

Mitä magiaa tämä on?

Mihin perustuu?

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #42

Perustuu tuohon selvitykseen. Mamujen PISA-tulokset ovat matikassa noin viidenneksen kantiksia huonompia. Näin ollen, jos kantiksen matikan ka. on 7.5, pitäisi mamujen ka:n olla 6, jotta tulos olis linjassa PISA-testin kanssa.

Valot päälle! Nyt!

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #43

Ei hyvänen aika...

Mistä aloittaa?

Taidan vain suosiolla sanoa että väitöksesi on täyttä magiaa ja olettaa monia asioita joita ei olla tutkittu tai todistettu, esim. suomalaisten kouluarvosanojen lineaarinen käännös PISA-testien tuloksiin...

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #45

Sinä se aloit puhua luottamusväleistä ja otoksesta.

"Täyttä magiaa", oletpa vain härski ja luokaton "keskustelija".

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #47

Ero meissä Mika on se että minä kritisoin väitöksiäsi, kun taas sinä vähättelet henkilöä.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #49

Pahoittelut siitä. Yritän välttää sitä.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #49

Muuten, jos et oleta lineaarista suhdetta PISA-tulosten ja kouluarvosanojen välille, korrelaatioiden laskemisessa niiden välillä ei ole järkeä.

---

edit: tarkennus

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #42

Nyt jos et pysy asiassa niin kommentointi loppuu tähän. Asia on selvennetty jo aikaisemmin, tämä menee jo trollauksen puolelle.

Onko tarkoituksesi vain sekoittaa lukijoita?

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #44

Jos olla eri mieltä asiasta, faktoihin perustuen, johtaa bannaukseen blogissasi, niin siitä vaan.

Ei olisi ensimmäinen epäreilu bannaus, eikä varmaan viimeinenkään USarin blogistossa.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #46

Eri mieltä voi olla, ja pitääkin olla. Pysy vain asiassa niin ei ole ongelmaa.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #48

Ok, sori.

Taitaa jo mennä toistuvaan mielipiteiden ilmaisuun, niin otan tauon.

Kiitos kuitenkin blogista ja että sai keskustella.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #50

Kiitos itsellesi. Kunnon väittely piristää aina päivää ja on hyväksi mielelle. Ihminen ei voi kehittyä ja muuttaa mieleipiteitään jos kukaan ei koskaan haasta omia näkemyksiä. Ei sillä että olisit saanut minut muuttamaan mielipidettäni asiasta, mutta yritys oli hyvä :)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #39

"Eli nyt on siis oletettu että ainoa oikea syy on opettajien antamat arvosanat. Pointtini on että muitakin syitä voi hyvinkin olla, ja ei saa käyttää korrelaatio-kausaliteetti epälogiikkaa koska se on helppoa."
-- Robert hyvä, enää sinun pitäisi osata selittää, miten kummassa mikään keksimäsi vaihtoehto pääsee sen prosessin väliin, että etninen tausta vaikuttaa siihen, miten helposti arvosana annetaan.

Siis yritäpä vääntää oikein rautalangasta, miten se opettaja näkee oppilaan naamasta hänen vanhempiensa oppimiskulttuurin. Jooko? Ellet pysty selittämään tätä itse prosessia pois, sinun on vain hyväksyttävä raportin tulos osaksi todellisuutta.

Et kai ole niin ideologiasi sokaisema, ettet pysty hyväksymään todellisuutta?

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #27

Siis lineaarisesta regressiomallista varmaan saatiin PISA-tuloksista ja vakioiden eri tekijöitä, se 95% konfidenssi intervaali, useimmissa tapauksissa. Joissain jopa 99%n, ja toisissa vain 90%n, jos lukee koko tutkimuksen.

Mutta mikä on tuon yhden taulukon virhemarginaali? Sitä ei kerrota.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #32

Virhemarginaalin tai melko tarkan arvion siitä voi kyllä laskea ihan itsekin mille tahansa merkitsevyystasolle, kunhan vain tekee järkevän oletuksen keskihajonnasta.

---
edit: tarkennus

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #17

Taisi olla pari vuotta sitten syksyllä, jolloin Aalto-yliopiston proffa, joka opettaa myös Hankenissa, kertoi, että ruotsinkieliset opiskelijat aloittaessaan, ovat 1½-2 vuotta jäljessä tiedoissaan verrattuna suomenkielisiin opiskelijoihin.
Tietenkin tässä rupeaa ihmettelemään sitä, että mikä mahtaa olla ruotsinkielisten ylioppilaskirjoitusten tietotaso.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #12
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Robert hyvä, olisitpa yhtä kriittinen myös toiseen suuntaan... :)

Se, että otos on pieni, ei voi mitenkään kumota sitä, että tällaista tapahtuu. Se on siis todellisuutta - ainoastaan sen laajuus on epäselvä. On tärkeää, että asiaan puututaan, ennen kuin "hiljainen hyväksyntä" levittää ilmiötä entisestään.

Eikö totta? Vai onko sinusta hyvä, että maahanmuuttajat saavat arvosanansa helpommin?

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal Vastaus kommenttiin #22

"Se, että otos on pieni, ei voi mitenkään kumota sitä, että tällaista tapahtuu. Se on siis todellisuutta - ainoastaan sen laajuus on epäselvä."

Ei, virhemarginaali voi olla sen verran suuri, että maahanmuuttajilla voi olla huonommat arvosanat kuin kantaväestöllä, ja koko 'effekti' on kumottu.

"Eikö totta? Vai onko sinusta hyvä, että maahanmuuttajat saavat arvosanansa helpommin?"

Ei, tämä johtaisi epätasa-arvoisuuteen, mikä on tietenkin huonoa.

Mutta ensin pitää todistaa nämä asiat tilastollisesti merkittävällä tasolla.

Yleensä jos itse tutkijat varoittavat vetämästä johtopäätöksiä tuloksista, niin datassa on paljon kiistanalaista.

Esitin jo kuinka asiassa on monia nyansseja, joita pitäisi tutkia.

"Robert hyvä, olisitpa yhtä kriittinen myös toiseen suuntaan... :)"

Mikä toinen suunta lienee? Olen edelleen sitoutumaton, ja yhtä kriittinen kaikenlaisista tutkimuksista, kuin vain niistä jotka sopivat aatteisiini.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Virhemarginaalista ks. kommentti 28 yllä.

Tutkijat kirjoittivat:
"Nämä tiedot olivat varsin puutteellisia lähinnä sen vuoksi, että tätä tietoa kysyttiin ainoastaan kahdessa vastausvihkosessa kolmesta. Tuloksia tulee sen vuoksi tulkita varovaisesti."
-- Tämä tarkoittaa selvällä suomen kielellä, että tulosta ei pidä yleistää koko maahan ja kaikkiin kouluihin. Mitään muuta "varovaisuutta" ei ole tarpeen noudattaa. Virhemarginaali selvisikin jo edellä.

"Mikä toinen suunta lienee? Olen edelleen sitoutumaton, ja yhtä kriittinen kaikenlaisista tutkimuksista, kuin vain niistä jotka sopivat aatteisiini."
-- Tarkoitan, että olisitpa yhtä kriittinen niiden kirjoitusten suhteen, joissa esim. demonisoidaan nimeltä mainitsematonta Immosta ilman että hänen kirjoituksiaan on edes luettu. :) Muistanet keskustelumme aiheesta...

Jarmo Skog

Siis. Opettajat ehkä antavat liian hyviä arvosanoja 1. sukupolven maahanmuuttajille, en tiedä miksi, ehkä kompensoivat heikkoa kielitaitoa.

Mielestäsi tämä on syrjintää ja johtaa vihaan ja ennakkoluuloihin ja opettajien toimintaan pitää puuttua. Jos tämä johtaa vihaan, niin pienestä on kiinni. Tulkintasi myös että suomalaisten tuloksia aletaan tämän vuoksi heikentää on melko hatusta vedetty.

Sami Vekkuli

Kirjoitin että jos systeemiä ruvetaan muuttamaan niin tehdäänkö se kantasuomalaisten tulosten kustannuksella. Ota ne punavihreät lasit pois ja lue tekstini uudelleen jos et ymmärtänyt.

Ja kyse ei ollut pelkästään 1 polven maahanmuuttajista.

Voitko perustella miksi k.o toiminta ei olisi syrjintää? Ei tietyillä ryhmillä voi olla eri kriteerit.

Mielestäni ei ole mikään pieni asia jos ihmiset asetetaan eri asemaan tai heillä on eri kriteerit perustuen etnisyyteen. Sehän on rasismia.

Jarmo Skog

En minä vaadi osaamista parempia arvosanoja kenellekään joten turha tässä mitään punaviherlasiskeidaa on alkaa heittämään ellei sitten vedetä kaikki heti natsikortteja esiin. En myöskään ole kuullut mistään että systeemiä haluttaisiin muuttaa kantaväestön oppimistulosten kustannuksella. Väite että joku tällaista haluaisi on aika absurdi.

Kuten sanoin, opettajat saattavat yrittää kompensoida kielitaidon puutteita arvostelemalla lempeästi. En tiedä onko se oikein vai väärin, mutta jos joku siksi alkaa vihata maahanmuuttajia, sanoisin että vihaajallakin on ongelmia.

Sami Vekkuli Vastaus kommenttiin #13

Muutamassa haastattelussa/lehtijutussa on väläytelty ideaa että maahanmuuttajien koulutukseen pitää satsata enemmän resursseja jotta tulokset paranisivat. Jos jo rajallisista resursseista kohdistetaan varoja maahanmuuttajien erityisopetukseen niin se on pois muilta oppilailta. On todennäköistä että resurssien pienentyessä myös tämän ryhmän tulokset huononevat. Eikö?

Syitä maahanmuuttajien huonompaan menestykseen on varmasti monia. Mutta se ei auta asiaa että keinotekoisesti kompensoidaan tuloksia helläkätisemmällä arvioinnilla. Syyt pitää selvittää ja niihin puuttua, jos resurssit riittää.

Jaakko Häkkinen

Erittäin räikeä epäkohta! Kiitos, Sami.

Sami Vekkuli

Mukava nähdä että edes joku näkee asian samalla lailla. Rupesin jo miettimään että olen yksin mielipiteineni.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Asiallisia huomioita ja olennaisia kysymyksiä.
Taustatietoihin (ketkä opettavat, ketkä arvioivat) ajattelin lisätä tämän näkökulman joka perustuu 6 vuoden kokemukseen OKL:n luokanopettajakoulutuksesta.

Suomalaisen yliopiston luokanopettajakoulutukseen hyväksytyistä naisia on n. 75% ja pääsykokeiden kautta heidät valitsee sinne henkilökunta, jonka sukupuolijakautuma on suunnilleen sama.

Olisiko kaukaa haettua pohtia, josko tuo 'empaattisemmaksi' nimetty sukupuoli, joka opettaa, arvioi ja valmentaa toki PISA:aankin, vaikuttaisi osaltaan vinouttavasti oppilaiden arkiarvosteluun? PISA:n osalta he eivät pääse käpälöimään tuloksia.

Sami Vekkuli

Ja pitää myös muistaa että akateeminen väki on monesti maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvia vasemmisto/vihreät joukkoa.

Tämä tuli itsellenikin mieleen, mutta faktojen puuttuessa en siitä mitään maininnut.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Todella mielenkiintoisia tuloksia. Tämähän meinaa sitä, että maahanmuuttajien saamia koulutuksellisia ansioita samoilla arvosanoilla ei voi pitää yhtä hyvänä kuin kantasuomalaisten. Ensimmäistä työpaikkaa haettaessahan noita arvosanoja tapitetaan, jolloin maahanmuuttajat voivat helposti karsiutua pois vähänkään enemmän tietävien rekrytoijien toimesta, koska heidän arvosanoista ei näe oikeaa osaamista. Tietysti rekrytoijat ja nämä tulokset voidaan mitätöidä huutamalla tarpeeksi lujaa vastapuoli rasistiseksi.

Jos katsotaan vielä kauemmas, niin osaamista suomalaisten koulutuspapereiden perusteella voi olla hankala myydä myös ulkomaille, jos siellä huomataan tämä epäkohta. Siis ei voida tietää kuka oikeasti osaa mitäkin.

Jaakko Häkkinen

Tässä vielä konkretiaa kyseisestä selvityksestä:
"Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa
oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä."

Suomalaisten PISA-pisteet ovat siinä 550:n kieppeillä eri osa-alueissa. Muissa pohjoismaissa pyöritään siinä 500 pisteen kieppeillä. (Ks. s. 8:)
http://www.oph.fi/download/155969_osaaminen_kestav...

Näin ollen tuo 60-70 pisteen ero saman arvosanan saaneiden välillä on aika räikeä. Etenkin kun syynä ei ole koulujen tai opettajien satunnainen vaihtelu vaan rasistinen syrjiminen/suosiminen!

Rehellisyyden nimissä en kuitenkaan usko, että Suomi olisi ainoa maa, jossa tätä esiintyy.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Etenkin kun syynä ei ole koulujen tai opettajien satunnainen vaihtelu vaan rasistinen syrjiminen/suosiminen!"

Mihin perustuu tämä väitös?

Ettet vaan oleta ja sivuuta muita mahdollisia syitä korrelaation heikkouteen kouluarvosanojen ja PISA-testien tulosten välillä, maahanmuuttajien kesken vertaa kantaväestöön?

Korrelaatio-kausaliteetti epälogiikkaa? Jäätelö = hukkumiskuolemat anyone?

Jaakko Häkkinen

Jospa lukisit sekä lainaukset että itse raportin?
Vai mitä kohtaa sinä et ymmärrä? Rasismi = rotuun tai etnisyyteen perustuvaa syrjintää. Sitähän tuo on, koska tulos on johdonmukaisesti vääristynyt maahanmuuttajien eduksi - eli kantaväestölle kriteerit yhden ja saman arvosanan saamiseksi ovat tiukemmat.

Väitätkö, ettei tämä ole (1) syrjintää tai (2) rasismia? Jos, niin perustele väitteesi.

Hannu Olin

Olen toiminut peruskoulun erityisopettajana ja aineenopettajana liki 30 vuoden ajan. Käsittääkseni Pisa-tutkimus pisteyttää oppilaiden absoluuttista osaamista jättäen huomiotta muut arvosteluun liittyvät taustatekijät. Peruskoulun arviointi on varsin monipuolinen tapahtuma ja oppilaan osaamista arvioidaan eri tavalla kuin esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Yksi arviointiperuste on taitojen mittaaminen. Toisaalta oppilaita ja heidän taitojaan ei vertailla toisiinsa vaan aivankuin niihin mahdollisuuksiin, joita oppilaalla nähdään olevan. Arviointikriteereissä otetaan myös huomioon vaikeasti mitattavia seikkoja, kuten sinnikkyys, ahkeruus, sitkeys, innostus. Eri oppilaat voivat myös saavuttaa saman arvosanan erilaisilla taidoilla ja näytöillä. Arviointia on ns. yksilöllistetty tai eriytetty, jotta oppilaan erilaisuus tulisi oikeudenmukaisesti huomioiduksi. Tämä kaikki on peruskoulun arviointiperusteissa tiedostettu ja julkilausuttu, opettajaa velvoittavana menettelynä.

Kun opettajana työskentelen lasten silmiin katsoen, ihmisten kanssa, en voi olla ottamatta huomioon sitä, että lapsia tulee hyvin erilaisista taustoista. Tämä ei liity vain maahanmuuttaja-asetelmaan. Joillain ei ole isää eikä äitiä. Joillain on vaikea ADHD eikä voi istua penkissä puolta minuuttia kauempaa. Jonkun kirjaimet hyppii riveillä. Joku ei pysty kirjoittamaan mitään pientä. Joku pelkää kaikkea. Joku puhuu kotona ja taustassaan eri kieltä kuin opetuksessa. Näissä tapauksissa tulee ottaneeksi huomioon, että huolimatta näistä esteistä, oppilas on selviytynyt miltei samalle tasolle. Hän on noussut syvemmältä, astunut useampia portaita, taistellut raskaammin ja kuitenkin kyennyt esittämään taitonsa. Kuinka korkealle hän olisi noussut, jos hänellä olisi ollut parempi tausta. Näiden erilaisten taustojen huomioiminen ei ole virhe vaan tietoinen harkittu opettajan ammattitaitoon liittyvä näkökulma.

Vaikea sanoa, milloin tämän näkökulman huomioiminen on liiallista. Samanlaista painotusta on tutkimuksissa havaittu ainakin akselilla pojat - tytöt ja ujot - rohkeat. On havaittu, että pojat saavat samoista taidoista helpommin hyviä numeroita kuin tytöt. Tämä johtunee siitä, että pojat ovat joissain aineissa keskimäärin heikompia ja opettajat hakevat tasoitusta.

Sami Vekkuli

Arvostelun pitää olla lähtökohtaisesti absoluuttista osaamista mittaavaa. Mitä hyötyä siitä muuten on?

Olen itse eroperheestä lähtöisin ja pärjäsin koulussa erinomaisesti, Jos minuun olisi käytetty eri kriteerejä kuin muihin olisin tuntenut sen alentavaksi ja syrjiväksi.

Kuten jo aikaisemmin olen tuonut ilmi niin syyt eroihin eivät ole tämän kirjoitukseni aihe, vaan epäreilu puolueellisuus ja tiettyjen ryhmien suosiminen opettajien arvioinneissa. Tämä koskee niin maahanmuuttajia kuin ADHD ja avioerolapsia.

Aikuisten maailma ei toimi kuten koulujärjestelmä nykyään. Siellä paras voittaa. miten nämä lapset voivat pärjätä jos heille opetetaan koulussa päinvastaista?

Tasapuolisuus ei ole sitä että joillekkin annetaan etumatkaa jotta he pääsevät maaliin samaan aikaan muiden kanssa. Kaikkien pitää lähteä samalta viivalta. Maalissa katsotaan voittaja.

Jaakko Häkkinen

"Arviointia on ns. yksilöllistetty tai eriytetty, jotta oppilaan erilaisuus tulisi oikeudenmukaisesti huomioiduksi."
-- Silloin kannattaisi siirtyä numeroista sanallisiin arvioihin, jos kerran ei verrata toisiin oppilaisiin. Jos taas edes jossain määrin verrataan toisiin oppilaisiin, silloin arvosanan pohjana pitäisi olla absoluuttisesti koenumeroilla mitattavissa oleva osaamistaso.

60-70-pisteen ero PISA-asteikolla on järkyttävän syrjivä.

Hannu Olin

Täällähän mielellään kiistellään ja riidellään. En siksi ota kantaa sanoihin rasismi ja syrjintä. Mielestäni VTV:n tutkimuksen pointti ei ole siinä, että mamut saavat taitoihinsa nähden liian hyviä numeroita. Sehän ei ole mikään etu. He eivät siitä mitenkään hyödy eikä siitä ole kenellekään muille haittaa. Heille itselleen ehkä, jos pääsevät lukioon vaikka heillä ei olisikaan siihen riittäviä taitoja.

Sami Vekkuli

Eikö siitä ole haittaa että lapset oppivat että pääset helpommalla jos olet maahanmuuttaja/ADHD/avioerolapsi? Silloin ei ole samoja odotuksia... Mikä saa sinut uskomaan että lukiossa ei ole sama käytäntö?

Lukioissa on tietty kapasiteetti, ja opiskelijat valitaan numeroiden perusteella. Jos joku ryhmä saa helpommin hyviä numeroita niin etkö näe siinä ongelmaa?

Hannu Olin

Samille. Mielestäni nimenomaan maailma asettaa lapset erilaisiin lähtökohtiin, toiset saavat etumatkaa ja toiset takamatkaa. Esittämäsi arviointitapa arvioi enemmän oppilaan taustaa kuin kykyjä ja mahdollisuuksia. Koko arvostelulla on kaksi tarkoitusta. Oppilas saa oikeata tietoa taidoistaan suhteessa mahdollisuuksiinsa. Niiden pohjalta hän voi tehdä oikeita ratkaisuja miettiessään ammattia ja muita ratkaisuja. Ja lopulta arvioinnin pitäisi ohjata parhaat kyvyt korkeimpiin oppilaitoksiin. Se on yhteiskunnan kannalta hyödyllisintä. Arvostelun pitäisi myös innostaa oppilasta oikeaan suuntaan eli tavoittelemaan parempia tuloksia. Kilpailuasetelma on haitallinen.

Sami Vekkuli

Tähän kommenttiisi kiteytyy juuri se ongelma josta kirjoitin. Jos tämä on nykyopettajien vallitseva mielipide niin en voi kuin pudistella päätäni.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Arviointi tapahtuu valtakunnallisten ohjeiden perusteella vaikka jokainen inhimillinen arvioija tuo arviointiin oman mausteensa.

Toisaalta erityisopetuksen lopettaminen kyllä toisi koulutoimeen rutkasti säästöjä sillä erityisopetushan laittaa oppilaat varmasti eri viivalle, eikös vain? Juuri erityisopetuksen paristahan löytää ne joiden arviointiin ja opetukseen diagnoosit vaikuttavat.

Jaakko Häkkinen

"Koko arvostelulla on kaksi tarkoitusta. Oppilas saa oikeata tietoa taidoistaan suhteessa mahdollisuuksiinsa. Niiden pohjalta hän voi tehdä oikeita ratkaisuja miettiessään ammattia ja muita ratkaisuja. Ja lopulta arvioinnin pitäisi ohjata parhaat kyvyt korkeimpiin oppilaitoksiin. Se on yhteiskunnan kannalta hyödyllisintä. Arvostelun pitäisi myös innostaa oppilasta oikeaan suuntaan eli tavoittelemaan parempia tuloksia. Kilpailuasetelma on haitallinen."
-- Bloggauksen esittämä käytäntö siis:
1) Ei anna oppilaille oikeaa tietoa mahdollisuuksistaan, koska arviointiin (jonka pitäisi pohjimmiltaan olla taitotason arviointi) vaikuttaa niin suuresti naamanvärikerroin. (Tämä on muuten oppikirjaesimerkki rasismista.)
2) Parhaat osaajat eivät päädy parhaisiin oppilaitoksiin, koska oppilaitokset tuijottavat niitä numeroita, joihin onkin vaikuttanut se pärstäkerroin, eivätkä ne perustukaan yksinomaan taitotasoon.
3) Miten valtaväestöä kannustaa se, että he saavat yhtä hyviä tai parempia koenumeroita, mutta todistuksessa alemman arvosanan kuin maahanmuuttajataustaiset?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Yksinkertaisesti voin todeta että eivät suosi. Samassa ryhmässä olevat oppilaat arvostellaan opettajan toimesta samoin perustein. Eri opettajien arvosteluissa taas voi olla eroja samoin eri koulujen, mutta se on taas täysin eri juttu.

Blogistin komentista 56 voin tulkita että esim. pidennetty kirjoitusaika yo-kirjoituksissa tai omat erilaiset kuuntelunauhat pitäisi olla pannassa.

Koulussa ei opeteta sellaista että töitä ei tarvitse tehdä pärjätäkseen, tuo opetus tulee täysin muualta usein suoraan kotoa, mikä on ikävä todeta. Sossu kun maksaa, riittää että vie kuittit vaan sinne, joskus kun puhutaanmamujen sossurahoista tulee mieleen että ovat kotoutuneet liiankin hyvin.

Jaakko Häkkinen

"Yksinkertaisesti voin todeta että eivät suosi. Samassa ryhmässä olevat oppilaat arvostellaan opettajan toimesta samoin perustein. Eri opettajien arvosteluissa taas voi olla eroja samoin eri koulujen, mutta se on taas täysin eri juttu."
-- Tämä väitteesi ei pidä paikkaansa. Raportti nimenomaan osoittaa johdonmukaisen rasismipohjaisen syrjinnän arvosanojen antamisessa. Kyse ei siis ole satunnaisesta vaihtelusta koulujen ja opettajien välillä.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kukaan ei ole huomioinut sitä yksinkertaista asiaa, että S2 -arviointi on erilaista kuin Suomi äidinkielenä arviointi?

Siinä teille hetimiten nuo äidinkielen arvosanojen mahdolliset erot.

Matikka taas menee marginaaleihin otoksen vuoksikin. Toki niin menisi myös äidinkielen.

Jotta hohhoo... Taas olisi käyttöä faktalle.

Jarmo Skog

Jos on agendana saada kaikesta maahanmuuttoon liittyvästä ongelma niin yritetään sitten tosissaan. Täällä jo ehdittiin perustella että tämä räikeä vääryys luo vihaa ja jännitteitä. Sitten kun vielä nimitetään tätä rasismiksi niin saadaan taas laimennettua koko käsitettä.

Jaakko Häkkinen

Osaisitko Jarmo perustella, miten ei ole rasismia se, että ihonväri ja etninen tausta vaikuttaa kouluarvosanoihin? Sehän on rasismia tyypillisimmillään!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

On täysin varmaa, että jos vääristymä olisi ollut toiseen suuntaan, niin sinä ensimmäisten joukossa olisit huutamassa "RASISMI!!!" Mistä ihmeen kuplasta teitä todellisuudenkieltäjiä oikein kaivautuu esiin?

Jaakko Häkkinen

Uskomatonta, Timo! Pyyhkäiset siis koko raportin vessanpöntöstä alas, koska HALUAT tehdä niin? Luepa se raportti ja siitä tänne lainatut pätkät, niin ymmärrät mistä puhutaan. Kommentoi vasta sitten.

Mikään ei mene marginaaleihin otoksen vuoksi, kuten täällä on jo selitetty. Hohhoijaa, kannattaisiko tutustua faktoihin sen sijaan että sulkee silmät ja korvat omaan maailmankuvaan sopimattomilta tuloksilta?

Cenita Sajaniemi

http://www.eeropaloheimo.fi/773/

"Tahallinen epäloogisuus on epärehellisyyden alalaji. Kun havaitsette jossain epäloogisuutta, kysykää onko se tahallista vai tahatonta. Jos se on tahallista, sen esittäjä on valehtelija, jälkimmäisessä tapauksessa vain tyhmä. Tyhmyys ei ole tuomittavaa, epärehellisyys on."

Jaakko Häkkinen

Katos katos, olen keksinyt Paloheimon säännön ihan itsenäisestikin. Tyhmyydelle ei mitään voi, mutta älyllinen epärehellisyys on käytännössä trollaamista.

Toimituksen poiminnat